Dawuda keta Yahuuda moolu la mansa ti
1 Biriŋ wo tambita, Dawuda ye Yaawe* ñininkaa ko, “Fo ŋa seyi Yahuuda saatee kiliŋ to baŋ?” Yaawe ko, “Taa.” Dawuda ye a ñininkaa ko, “M be taa mintoo le?” Yaawe ye a jaabi ko, “Taa Heburoni.” 2 Wo to le Dawuda taata jee, a niŋ a la musu fuloo, Ahinowamu meŋ bota Yesireeli, aniŋ Abikali, Nabali la furuyaamusoo, meŋ bota Karimeli. 3 Dawuda ye kewolu mennu be a fee fanaa samba le, meŋ-wo-meŋ niŋ a la dimbaayaa, aduŋ ì sabatita Heburoni niŋ a saatewolu to le. 4 Bituŋ Yahuuda kewolu naata Heburoni, ì ye Dawuda toloo jee le to, ka a ke Yahuuda lasiloo la mansa ti.
Kabiriŋ ì ye a fo Dawuda ye ko, Yabesi-Kileyadi kewolu le ye Sawulu baadee, 5 a ye kiilaalu kii Yabesi-Kileyadi kewolu yaa, ka a fo ì ye ko, “Allamaa Yaawe ye neema ke ali ye, ka hiinoo soto Sawulu ali la keebaa ye, ka a baadee. 6 Allamaa Yaawe ye hiinoo niŋ tiliŋo sotondi ali ye, aduŋ nte fanaa be wo kuu kende kiliŋo le ke la ali ye, kaatu ali ye ñiŋ ne ke. 7 Bituŋ saayiŋ ali si fatiyaa, ali ye bambaŋ, kaatu Sawulu ali la kuntiyo faata le, aduŋ Yahuuda lasiloo moolu ye nte le toloo, ka ke ì la mansa ti.”
Isiboseti keta Banisirayilankoolu la mansa ti
8 Bari Abuna Neri dinkewo Sawulu la kelediŋ kafoo la ñaatonkoo ye Sawulu dinkewo Isiboseti taa le, a ye a samba Mahanayimu. 9 Abuna ye Isiboseti ke Kileyadi tundoo la mansa ti jee le, Yesireeli tundoo, Aseri, Efurayimu aniŋ Benjamini lasiloo moolu ka taa Banisirayila muumee bee. 10 Isiboseti Sawulu dinkewo be nuŋ sanji taŋ naani le, kabiriŋ a keta Banisirayilankoolu la mansa ti, aduŋ a ye maraloo ke le fo sanji fula.
Yahuuda lasiloo moolu, wolu ye Dawuda le nooma. 11 Waatoo meŋ na Dawuda keta mansa ti Heburoni, ka Yahuuda lasiloo moolu mara, a taata le fo sanji woorowula aniŋ kari wooro.
Keloo Banisirayilankoolu niŋ Yahuuda moolu teema
12 Abuna Neri dinkewo aniŋ Sawulu dinkewo Isiboseti la kewolu bota Mahanayimu le, ì taata Kibeyoni. 13 Yowabu, meŋ baamaa mu Seruya ti, aniŋ Dawuda la dookuulaa koteŋolu ye ì tara daloo le to, aduŋ ì bee siita jee. Kafu doo siita daloo kara doo le la, doo siita kara doo la. 14 Abuna ko Yowabu ye ko, “M batu, ñiŋ fondinkewolu ye naa ǹ ñaatiliŋo la, ì ye naa ñooseeyaa keloo ke.”
Yowabu ko, “Ì ye naa ñaato.”
15 Bituŋ kee taŋ niŋ fula le maabeeta Isiboseti niŋ Benjamini lasiloo too la, ì niŋ Dawuda la kee taŋ niŋ fuloo keleta. 16 Kee-wo-kee ye a mooñoo muta a kuŋo le to, ì ye ì la hawusaroo* muta ì bulu doo kono, ì ye ñoo soo a la ì karakuloolu teema, bituŋ itolu bee le faata ñoo la. Wo dulaa meŋ be Kibeyoni, ì ka a kumandi Hawusari Wuloo le la.
17 Wo luŋo keloo kandita baake le, aduŋ Dawuda la kewolu ye Abuna niŋ Banisirayila kewolu noo le. 18 Seruya dinkee saboo tarata nuŋ jee le, Yowabu, Abisayi aniŋ Asaheli. Asaheli ka bori le ko minaŋo. 19 Ate le borita Abuna nooma, a ye a loo a nooma, fo a si a muta. 20 Abuna ye a kooma juubee, a ye a ñininkaa ko, “Asaheli, fo ñiŋ mu ite le ti baŋ?”
A ye a jaabi ko, “Haa, nte le mu.”
21 Abuna ko a ye ko, “I foño m bayindoo la. I bori fondinkee kiliŋ nooma, niŋ i ye meŋ muta a bulu, i ye a taa.” Bari Asaheli maŋ i foño Abuna bayindoo la. 22 Abuna ye Asaheli dandalaa kotenke, “I foño m bayindoo la! Muŋ ne ye a tinna, m be i soo la? M be i kotoomaa Yowabu juubee la ñaadii le?” 23 Bari Asaheli maŋ soŋ na i foño la. Bituŋ Abuna ye sooroo koomoo taa, a ye Asaheli soo a la a konoo to, fo sooroo fintita niŋ a kooma la. A boyita wo loo le to, a faata. Kee-wo-kee naata Asaheli faa dulaa to, a ka loo jee le.
24 Wo to le Yowabu niŋ Abisayi ye Abuna bayindi, aduŋ kabiriŋ tiloo ka naa boyi, ì futata Amma Konkoo to, meŋ be Kibeyoni wuloo siloo daala Kiya ñaato. 25 Bituŋ Benjamini kewolu bee benta kotenke ka Abuna muru, aduŋ ì ye raŋolu ke konkoo santo. 26 Abuna ye Yowabu kumandi. A ko, “Fo m̀ be tu la keloo le la baŋ, ka ñoo faa, fo duniyaa ye kiri? Fo i maŋ a loŋ ko, a labaŋo be ke la niikuyaa le ti? Muŋ tuma le i be a fo la, i la kewolu ye i foño ì baadiŋolu bayindoo la?”
27 Yowabu ye a jaabi ko, “A be koyiriŋ ñaameŋ ko Alla be baluuriŋ ne, niŋ i maŋ diyaamu nuŋ, kewolu be tenteŋ na le, ka ali bayindi fo soomandaa.” 28 Wo to le Yowabu ye saakotoŋ binoo* fee, ka a ke taamanseeri ti, fo a la kewolu si i foño, ka Banisirayilankoolu bayindi. Bituŋ keloo tenkunta.
29 Abuna niŋ a la kewolu ye Yoridani wulumbaŋo taama le wo suutoo muumee. Ì naata Yoridani Boloŋo teyi, kabiriŋ ì ye wo saamoo soomandaa bee taama, wo to le ì naata futa Mahanayimu.
30 Kabiriŋ Yowabu ye i foño Abuna bayindoo la, a ye a la kewolu bee bendi, aduŋ a ye a je le ko, ì moo taŋ niŋ kononto le mankita, Asaheli daa boriŋo jee. 31 Bari Dawuda la kewolu ye Abuna la kee keme saba niŋ taŋ wooro le faa ka bo Benjamini lasiloo moolu kono. 32 Yowabu niŋ a la kewolu ye Asaheli furewo sika, ì taata a baadee a la moolu la baadeekoo to, meŋ be Betilehemu. Bituŋ ì ye suutoo bee taama, aduŋ fanikewo le ì futata Heburoni.
© Mandinka Bible © Bible Society in The Gambia, 2011
