Yeesu ye balajawutoo kendeyandi
(Maaka 1:40-45Luka 5:12-16)1 Kabiriŋ Yeesu jiita naŋ konkoo santo, kafu baa ye a nooma. 2 Wo to le balajawutoo naata a kaŋ, a ñoyita a ye. A ko a ye ko, “M Maariyo, i si n seneyandi noo le i la lafoo kaŋ.”
3 Wo to le Yeesu ye a buloo tiliŋ, a ye a maa. Bituŋ a ko, “N lafita le. Kendeyaa!” Wo loodulaa kiliŋo to, a la balajawoo bee seneyaata a bala. 4 Yeesu naata a fo a ye ko, “I hakiloo tu, kana ñiŋ kuwo fo hani moo kiliŋ ye. Bari taa, i faŋ yitandi piriisoo* la, aniŋ i ye sadaa* bondi, Annabilayi Musa ye meŋ yaamari, ka ke moolu ye seedeyaa ti ko, i seneyaata le.”
Kelediŋ kuntiyo la lannoo
(Luka 7:1-10)5 Kabiriŋ Yeesu dunta Kapanawumu saatewo kono doroŋ, kelediŋ kuntiyo naata a kaŋ ka a daani ko, 6 “M Maariyo, n na dookuulaa kuuranta le fo a buka taama noo. A be laariŋ suwo kono, a niŋ dimi baa.” 7 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “M be naa le ka a kendeyandi.” 8 Bari kelediŋ kuntiyo ye a jaabi ko, “M Maariyo, nte maŋ jari ite ye naa nte la buŋo kono. Kumoo fo doroŋ, aduŋ n na dookuulaa be kendeyaa la le. 9 Kaatu nte fanaa be kantiyolu le koto, aduŋ ŋa kelediŋolu soto n koto le. Niŋ n ko meŋ ye ‘Taa’, a ka taa le. Niŋ n ko doo ye, ‘Naa’, a ka naa le. Aduŋ niŋ ŋa n na dookuulaa yaamari meŋ na, a ka wo le ke.”
10 Kabiriŋ Yeesu ye ñiŋ moyi, a jaakalita. A ko moolu ye mennu be a nooma ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, hani Banisirayila kono, m maŋ ñiŋ ñoŋ lanna siifaa je jee. 11 Aduŋ m be a fo la ali ye, moo jamaa be bo la naŋ tiliboo aniŋ tilijiyo la. Ì niŋ Iburayima, Isiyaaka aniŋ Yaakuba be sii la le ka domoroo ke Arijana mansabaayaa kono. 12 Bari moolu mennu ñanta tara la Alla la mansabaayaa kono, wolu be fayi la banta le diboo kono, kumboo niŋ nimisoo be daameŋ.”
13 Wo to le Yeesu ko kelediŋ kuntiyo ye ko, “Taa, a be ke la i ye le ko i laata a la ñaameŋ.” Aduŋ dookuulaa kendeyaata wo waati kiliŋo le la.
Yeesu ye moo jamaa kendeyandi
(Maaka 1:29-34Luka 4:38-41)14 Kabiriŋ Yeesu dunta Pita la buŋo kono, a ye Pita bitammusoo tara laariŋ, a niŋ balakandoo. 15 Yeesu ye a buloo maa doroŋ, balakandoo ye a bula. A wulita ka a jiyandi.
16 Wo wulaaroo la, ì ye seetaanitoo jamaalu samba a ye naŋ. A ye seetaani jawoolu bayi niŋ kumoo le la, aniŋ a ye kuurantoolu bee kendeyandi. 17 Ñiŋ keta le fo Annabilayi Yesaya la kumoo si timma ko:
“Ate faŋo le ye ǹ na kuuraŋolu taa,
aniŋ a ye ǹ na jankaroolu samba.”
Ka Yeesu nooma
(Luka 9:57-62)18 Kabiriŋ Yeesu ye moo jamaa je kururiŋ a la, a ye yaamaroo dii ka teyi baa kara doo la. 19 Wo to le Luwaa karammoo* naata, a ko a ye ko, “Karammoo, nte be i nooma la le, i taata daa-wo-daa.” 20 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Kunkuwuloolu ye dinkoolu soto le, ì ka tara daameŋ to. Aduŋ kunoolu fanaa ye ñaŋolu soto le, ì ka tara daameŋ to. Bari Moo Dinkewo* maŋ hani dulaa soto, a be a kuŋo laa la daameŋ.”
21 A la saayibe doo ko a ye ko, “M Maarii, nte bula foloo, ŋa taa m faamaa baadee.” 22 Bari Yeesu ko a ye ko, “N nooma! Furewolu bula, ì ye ì ñoŋ furewolu baadee.”
Yeesu ye foño baa tenkundi
(Maaka 4:35-41Luka 8:22-25)23 Kabiriŋ Yeesu bulata kuluŋo kono, a la saayiboolu ye a nooma jee. 24 Bituŋ foño baa naata wuli baa kono, fo jiibaliŋolu lafita kuluŋo tunendi la. Bari wo waatoo la Yeesu be siinoo le la. 25 Ì naata ka a kuniŋ, ì be a fo kaŋ, “M̀ Maarii, ǹ kiisa! M̀ be kasaara kaŋ ne.” 26 Wo to le a ko ì ye ko, “Ali ka muŋ ne sila? Alitolu moo lanna dooyaariŋolu!” Bituŋ a wulita, a ye foñoo niŋ baa baliŋolu jalayi. Wo to le ì tenkunta tek.
27 Bituŋ saayiboolu jaakalita, ì ko, “Muŋ moo siifaa le mu ñiŋ ti, fo hani foñoo niŋ baajiyo ka a la yaamaroo muta?”
Yeesu ye seetaanitoo fula kendeyandi
(Maaka 5:1-20Luka 8:26-39)28 Kabiriŋ Yeesu futata baa kara doo la Kerasene tundoo kaŋ, a niŋ seetaanitoo fula benta. Ì ka bo berehuwolu le kono, ì ka moolu baadee daameŋ to. Ì saŋarata baake le, fo a ye a tinna, moo buka tambi noo niŋ wo siloo la. 29 Ì wuurita santo ko, “I be muŋ ne ke la ntolu la, ite Alla Dinkewo*? Fo i naata jaŋ ne ka ntolu toora, janniŋ waatoo be sii la baŋ?”
30 Seewu kooree baa le tarata nuŋ daañinoo la ì ñaato jee. 31 Bituŋ seetaani jawoolu ye a daani, ì ko, “Niŋ i ye m̀ bayi banta, wo to i si m̀ bayi wo seewu koorewo kono.”
32 Aduŋ a ko ì ye ko, “Ali taa!” Ì naata finti ka duŋ seewoolu kono. Aduŋ seewu koorewo bee borita ka jii konkoo jindaa la, ì naata joloŋ baa kono. Ì bee faata jiyo kono jee. 33 Bituŋ seewu kantalaalu borita, ì taata saatewo kono. Ì ye kuwo bee saata, aniŋ meŋ keta seetaanitoolu la. 34 Aduŋ saatee moolu bee naata ka Yeesu benduŋ. Kabiriŋ ì ye a je, ì ye a daani, fo a si bo ì la tundoo kaŋ.
Yeesu ye balajawutoo kendeyandi
(Maaka 1:40-45Luka 5:12-16)1 Kabiriŋ Yeesu jiita naŋ konkoo santo, kafu baa ye a nooma. 2 Wo to le balajawutoo naata a kaŋ, a ñoyita a ye. A ko a ye ko, “M Maariyo, i si n seneyandi noo le i la lafoo kaŋ.”
3 Wo to le Yeesu ye a buloo tiliŋ, a ye a maa. Bituŋ a ko, “N lafita le. Kendeyaa!” Wo loodulaa kiliŋo to, a la balajawoo bee seneyaata a bala. 4 Yeesu naata a fo a ye ko, “I hakiloo tu, kana ñiŋ kuwo fo hani moo kiliŋ ye. Bari taa, i faŋ yitandi piriisoo* la, aniŋ i ye sadaa* bondi, Annabilayi Musa ye meŋ yaamari, ka ke moolu ye seedeyaa ti ko, i seneyaata le.”
Kelediŋ kuntiyo la lannoo
(Luka 7:1-10)5 Kabiriŋ Yeesu dunta Kapanawumu saatewo kono doroŋ, kelediŋ kuntiyo naata a kaŋ ka a daani ko, 6 “M Maariyo, n na dookuulaa kuuranta le fo a buka taama noo. A be laariŋ suwo kono, a niŋ dimi baa.” 7 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “M be naa le ka a kendeyandi.” 8 Bari kelediŋ kuntiyo ye a jaabi ko, “M Maariyo, nte maŋ jari ite ye naa nte la buŋo kono. Kumoo fo doroŋ, aduŋ n na dookuulaa be kendeyaa la le. 9 Kaatu nte fanaa be kantiyolu le koto, aduŋ ŋa kelediŋolu soto n koto le. Niŋ n ko meŋ ye ‘Taa’, a ka taa le. Niŋ n ko doo ye, ‘Naa’, a ka naa le. Aduŋ niŋ ŋa n na dookuulaa yaamari meŋ na, a ka wo le ke.”
10 Kabiriŋ Yeesu ye ñiŋ moyi, a jaakalita. A ko moolu ye mennu be a nooma ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, hani Banisirayila kono, m maŋ ñiŋ ñoŋ lanna siifaa je jee. 11 Aduŋ m be a fo la ali ye, moo jamaa be bo la naŋ tiliboo aniŋ tilijiyo la. Ì niŋ Iburayima, Isiyaaka aniŋ Yaakuba be sii la le ka domoroo ke Arijana mansabaayaa kono. 12 Bari moolu mennu ñanta tara la Alla la mansabaayaa kono, wolu be fayi la banta le diboo kono, kumboo niŋ nimisoo be daameŋ.”
13 Wo to le Yeesu ko kelediŋ kuntiyo ye ko, “Taa, a be ke la i ye le ko i laata a la ñaameŋ.” Aduŋ dookuulaa kendeyaata wo waati kiliŋo le la.
Yeesu ye moo jamaa kendeyandi
(Maaka 1:29-34Luka 4:38-41)14 Kabiriŋ Yeesu dunta Pita la buŋo kono, a ye Pita bitammusoo tara laariŋ, a niŋ balakandoo. 15 Yeesu ye a buloo maa doroŋ, balakandoo ye a bula. A wulita ka a jiyandi.
16 Wo wulaaroo la, ì ye seetaanitoo jamaalu samba a ye naŋ. A ye seetaani jawoolu bayi niŋ kumoo le la, aniŋ a ye kuurantoolu bee kendeyandi. 17 Ñiŋ keta le fo Annabilayi Yesaya la kumoo si timma ko:
“Ate faŋo le ye ǹ na kuuraŋolu taa,
aniŋ a ye ǹ na jankaroolu samba.”
Ka Yeesu nooma
(Luka 9:57-62)18 Kabiriŋ Yeesu ye moo jamaa je kururiŋ a la, a ye yaamaroo dii ka teyi baa kara doo la. 19 Wo to le Luwaa karammoo* naata, a ko a ye ko, “Karammoo, nte be i nooma la le, i taata daa-wo-daa.” 20 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Kunkuwuloolu ye dinkoolu soto le, ì ka tara daameŋ to. Aduŋ kunoolu fanaa ye ñaŋolu soto le, ì ka tara daameŋ to. Bari Moo Dinkewo* maŋ hani dulaa soto, a be a kuŋo laa la daameŋ.”
21 A la saayibe doo ko a ye ko, “M Maarii, nte bula foloo, ŋa taa m faamaa baadee.” 22 Bari Yeesu ko a ye ko, “N nooma! Furewolu bula, ì ye ì ñoŋ furewolu baadee.”
Yeesu ye foño baa tenkundi
(Maaka 4:35-41Luka 8:22-25)23 Kabiriŋ Yeesu bulata kuluŋo kono, a la saayiboolu ye a nooma jee. 24 Bituŋ foño baa naata wuli baa kono, fo jiibaliŋolu lafita kuluŋo tunendi la. Bari wo waatoo la Yeesu be siinoo le la. 25 Ì naata ka a kuniŋ, ì be a fo kaŋ, “M̀ Maarii, ǹ kiisa! M̀ be kasaara kaŋ ne.” 26 Wo to le a ko ì ye ko, “Ali ka muŋ ne sila? Alitolu moo lanna dooyaariŋolu!” Bituŋ a wulita, a ye foñoo niŋ baa baliŋolu jalayi. Wo to le ì tenkunta tek.
27 Bituŋ saayiboolu jaakalita, ì ko, “Muŋ moo siifaa le mu ñiŋ ti, fo hani foñoo niŋ baajiyo ka a la yaamaroo muta?”
Yeesu ye seetaanitoo fula kendeyandi
(Maaka 5:1-20Luka 8:26-39)28 Kabiriŋ Yeesu futata baa kara doo la Kerasene tundoo kaŋ, a niŋ seetaanitoo fula benta. Ì ka bo berehuwolu le kono, ì ka moolu baadee daameŋ to. Ì saŋarata baake le, fo a ye a tinna, moo buka tambi noo niŋ wo siloo la. 29 Ì wuurita santo ko, “I be muŋ ne ke la ntolu la, ite Alla Dinkewo*? Fo i naata jaŋ ne ka ntolu toora, janniŋ waatoo be sii la baŋ?”
30 Seewu kooree baa le tarata nuŋ daañinoo la ì ñaato jee. 31 Bituŋ seetaani jawoolu ye a daani, ì ko, “Niŋ i ye m̀ bayi banta, wo to i si m̀ bayi wo seewu koorewo kono.”
32 Aduŋ a ko ì ye ko, “Ali taa!” Ì naata finti ka duŋ seewoolu kono. Aduŋ seewu koorewo bee borita ka jii konkoo jindaa la, ì naata joloŋ baa kono. Ì bee faata jiyo kono jee. 33 Bituŋ seewu kantalaalu borita, ì taata saatewo kono. Ì ye kuwo bee saata, aniŋ meŋ keta seetaanitoolu la. 34 Aduŋ saatee moolu bee naata ka Yeesu benduŋ. Kabiriŋ ì ye a je, ì ye a daani, fo a si bo ì la tundoo kaŋ.
